Edistämällä laatuajattelua ja -kulttuuria päätöksenteossa voimme vastata verorahojen riittävyyden ja kunnan kasvavien menojen puristukseen.

Laatu maistuu lautasen lisäksi myös kuntapalveluissa

Laatu maistuu lautasen lisäksi myös kuntapalveluissa


Aika vaalien alla on täynnä puhetta paremmasta. Kaikki haluavat lisätä hyviä asioita ja vähentää huonoja asioita. Kunnan työntekijöiden aika tulisi tunnetusti käyttää tehokkaammin. Ilmassa on myös paljon lupauksia erilaisista uusista projekteista ja avauksista. Kuitenkin nämä vaalikampanjoiden projektit ovat harvoin kuntalaisten enemmistön arkea merkittävästi parantavia. Harvalla tuntuu olevan käytännön esityksiä siitä, miten niitä hyviä asioita lisätään tai tuottavuutta parannetaan. Tuon tässä kirjoituksessa konkretiaa näiden asioiden toteuttamiseen ja niiden kytkeytymiseen paikalliseen päätöksentekoon.

Laatuajattelu on avain parannuksiin niiden taustalla vaikuttavan puolueen väristä riippumatta. Usein pelkästään lisää rahaa käyttämällä ei ole edes mahdollista merkittävästi parantaa palveluita. Tästä on ehkä parhaana esimerkkinä terveysala. Lääkäreitä ja psykologeja on Suomessa vain rajattu määrä. Jos Tampere houkuttelee heitä korkeammilla palkoille lisää palvelukseen, on se jostain muualta sitten pois. Sen sijaan työn laatua ja työnkuvia voidaan kehittää, jotta näille asiantuntijoille jää enemmän aikaa varsinaiseen terveystyöhön, esimerkiksi palkkaamalla henkilöstöä tukitoimintoihin tai hankkimalla työntekoa nopeuttavia IT-järjestelmiä. Näiden systeemien laadukkuus ja erityisesti sen puute on puhuttanut paljon viime aikoina. Laatutyön tulee ulottua myös IT-järjestelmien ostamiseen. Olemassaolevista kankeista tai paljon naputtelua vaativista järjestelmistä on mahdollista tehdä työtä ja sen laatua paremmin tukevia nykyaikaisilla, kevyillä ja siten halvoilla ohjelmistorobotiikan ratkaisuilla. 

Laatuun keskittymisen ehtona on mittaaminen. Kaupungin tulee käyttää kehityshankkeissa ja erityisesti eniten verorahoja käyttävissä toiminnoissa kuten koulutuksessa, sotessa ja liikenteessä selkeitä laatumittareita. Näin voidaan ajan kuluessa nähdä, mitkä palvelut tuottavat oikeasti lisää hyvinvointia kaupunkilaisille ja miten palveluihin tehdyt muutokset vaikuttavat. Tämä on vastakohta huolestuttavalle kehitykselle, jossa ”päätösperäisesti” määrätään jo etukäteen toimenpiteen tulos. Mittaristo myös takaa, että hankkeet hoidetaan kunnialla loppuun asti eivätkä ne unohdu alkupöhinän ja sen saaman mediahuomion laannuttua. Hankkeen alussa määriteltävät mittarit kertovat myös selkeästi, mihin sillä oikeasti pyritään. Tämän toivottavasti lisää kaupunkilaisten tarpeiden huomiointia hankkeissa. Yksi vaaliteemoistani onkin paikallisen päätöksenteon lisääminen. Paikallisilla asukkailla ja elinkeinoelämällä tulisi olla sananvaltaa lähistöllä tehtävien liikenne tai rakennushankkeiden laatukriteereihin. Liikenteessä kriteerien tulisi kattaa ratkaisujen hyöty alueellisesti ja paikallisesti. Paljon porua aiheuttaneista pyörätiehakkeista pitäisi esimerkiksi pystyä sanomaan, paljon ne parantavat pyöräilyn liikennemääriä ja turvallisuutta ja toisaalta haittaavat muita liikennemuotoja ja alueen asukkaita ja elinkeinoelämää. Tämä ajattelumalli auttaa myös minimoimaan haittavaikutuksia.

Kunnan kehittäminen laatunäkökulmasta on siksikin houkuttelevaa, koska laatu ajattelumallina ja työskentelytapana ei välttämättä tuo lisäkustannuksia organisaatiolle, varsinkaan kun toimintamalli on sisäistetty. Käytännön esimerkki laatuajattelun vaikutuksista oli pari viikkoa sitten, kun asuntoni edustalla kaatui huonosti päällystettyihin ratikkakiskoihin parikin ihmistä tunnin aikana, mukaan lukien yksi keppejä käyttänyt vanhus. Paremman laadun ja sen varmistuksen vaatiminen alihankkijoilta ei olisi tullut maksamaan kaupungille mitään, mutta olisi tuonut potentiaalisia säästöjä terveydenhuoltoon. Kaupungille kunniakkaasti puute päällysteessä korjattiin parissa päivässä. 

Laatuajattelu vaatii sekä tietynlaista osaamista että asennetta. Olen itse toiminut pitkään erilaisissa laatuun ja sen varmistamiseen liittyvissä tehtävissä ohjelmistoalalla. Valtuustoon tarvitaan laatuajattelun edistäjiä ja laatukulttuurin luojia, meidän kaikkien tulevaisuuden palveluiden takaamiseksi jatkuvasti kiristyvän taloustilanteen ja ikääntyvän väestön paineessa. Perussuomalaiset ovat myös hyvä puolue ajamaan laatunäkökulmia, koska emme ole niin selkeästi poteroituneet oikeiston tai vasemmiston asemiin ja voimme näin vapaammin arvioida hankkeiden laatupuolta.

Tampere tarvitsee lisää Laatua!